Kaizou

Kaizou
Kutsumanimi: Kaizou
Nimestä: japanilainen miehen nimi. 怪 "suspicious",　造 means "concrete"

Sukupuoli: uros
Ikä: keski-ikäinen

Laji: koira
Rotu: saksanpaimenkoira

Lauma: Alppien vartijat
Asema: soturi


Alpeille Volkerin aikaan syntynyt Kaizou on laumassaan tuttu näky ja niin sanottu vakipaikkalainen. Uros tunnetaan kenties parhaiten entisen johtajan pentujen vahtina, toisin sanoen Rakeshin kätyrinä. Laumalaisille varmastikin tutuin Kaizoun piirteistä on paimenen lehmänhermot, kuin mikään maailmassa ei voisi hetkauttaa sitä. Uros ei ole mikään puheliain kaveri, mutta luotettava ja rauhaa ympärilleen luova. Kaizoun moraalikäsitys on kieroutunut, kuten useimmilla laumatovereillaan ja se näkyy palvelualttiista koirasta. Vieraita kohtaan uros on pääasiassa välinpitämätön, todettuaan sen olleen helpoin keino välttää kahnauksia.

Kaizou ei ole mikään kuuluisuus etenkään alppien ulkopuolella. Mutta missä lauma on sotinut, siellä on ollut Kaizou, joten näin ollen uros voi olla tunnistettavissa muuallakin.


Kaizou asuu Alppikylässä talossa muutaman muun soturin kanssa.

Emä: npc ✝
Isä: npc ✝

Sisarukset: 3 npc

Puoliso: -
Pennut: -



Ketteryys 3/5
Puruvoima 3/5
Lihasvoima 3/5
Nopeus 4/5
Hyppyvoima 2/5

Kestävyys 3/5
Kivunsieto 3/5
Älykkyys 4/5
Uimataito 3/5
Puissa liikkuminen 0/5

Kaizoun taidot ovat hyvin tasapainoiset. Parhaimmaksi ominaisuudeksi nousee nopeus, mutta muutoin mennään pitkälti keskiluokassa. Ikänsä taistelukoulusta saanut uros on etevä soturi ja pärjää yhteenotoissa kokemuksen kautta varsin näpsäkästi. Kaizou ei kaihda likaista peliä taistelussa, vaan pyrkii saamaan vihollisen nippuun nopeasti. Saksanpaimen suosiikin tämän vuoksi nopeatempoista lähitaistelua. Voimakkaassa kehossa kestävyyttä riittää pidempäänkin nujuamiseen, mutta suorituskeskeinen Kaizou haluaa toimia tehokkaasti. Tietenkään aina lähitaistelu ei ole mahdollista hyökkääjästä riippuen, silloinkaan uroksella ei mene sormi suuhun, vaan hän on kykeneväinen soveltamaan taktiikoitaan tarpeen mukaisiksi.

Saksanpaimen osaa metsästää kohtalaisesti. Myös ensiaputaitoja on kertynyt hieman matkan varrella, että yleisimmät haaverit on mahdollista saada kuriin, kunnes saadaan asiantunteva parantaja paikalle.

Jaw Crash 3/5
"Koira murtaa vastustajan leuan juoksemalla siihen pää edellä."

Perusteet ovat hyvin hallussa, mutta iskun suorittaminen ei ole fyysisesti Kaizoulle helpoin.

Neck Rolling 5/5
"Hyökkääjä puree hyökkäyksensä kohdetta kaulaan tai niskaan, minkä jälkeen se alkaa pyöriä vastustajan kaulan ympäri."

Kaizou on keskittynyt erikoisiskun harjoittelemiseen ja taidon ylläpitämiseen, osaten sen erinomaisesti.

67 cm || n. 38 kg

Kaizouta katsellessa ei rodusta voi erehtyä. Uros rotumääritelmää vastaava saksanpaimenkoira, vaikka korkeutta löytyy hivenen yli ihanteen. Pää on kiilamainen, kuono leveähkö ja otsapengertä vähäisesti. Pystyt korvat ovat suurehkot ja kapean kolmiomaiset. Uroksen silmät ovat hieman eripariset. Vasemman puoleinen on vaaleansininen, oikea taas aavistuksen vaaleamman sininen ja siinä on ruskea täplä. Kirsu ja anturat ovat mustat, kynnet tummanharmaat. Kaizoun selkä on kohtalaisen pitkä ja lantio laskee selkeästi, mutta ei niin pahasti kuin joillain näyttelylinjaisilla rotutovereillaan. Yleisvaikutelmaltaan uros on voimakas, se on lihaksikas ja tasapainoinen. Häntä on suora ja ylettyy kintereisiin. Turkki on tiivistä, suoraa ja karheaa, pääasiassa lyhyttä ja pinnanmyötäistä. Pidempää karvaa on perinteikkäästi, kaulassa, housuissa ja hännässä.

Väritykseltään Kaizou on mustan sekä kolmen eri harmaan sekamelska. Musta maski lähtee otsalta, jatkuen silmien välistä hieman poskille sekä kuonon yli kaulaan, jatkuen rintaan saakka ja etujalkojen sisäosiin. Mustaväri lähtee kyljistä kohden häntään. Eri harmaansävyt erottuvat hyvin toisistaan ja kuviot ovat pääasiassa selvärajaisia. Takajaloista lähtevä musta sekoittuu noustessaan harmaaseen liukuvärin tavoin, kuten myös kaikkien raajojen tummanharmaa vaihtuu vähitellen vaaleampaan.

Arpia Kaizoulle on tullut erinäisistä yhteenotoista vuosien mittaan. Suurin osa on piilossa turkin alla, mutta kuonossa, oikeassa lavassa ja vasemmassa reidessä olevat näkyvät selkeästi.

Alppilaisten keskuudessa tutuksi tullut Kaizou on vertaiselleen hyvin miellyttävää seuraa. Saksanpaimen harvoin sortuu täysin turhaan small talkiin, mutta hänellä on hyvät keskustelutaidot ja jaettavanaan elämänkokemusta. Uroksen huumorintaju taipuu moneen, mutta myönnettäköön hänen juttujensa olevan usein setämäisen penseitä. "Silloin kun minä olin nuori" -aloitus kertomukselle ei ole harvinainen missään määrin. Useimmiten tarkkaavainen Kaizou kuitenkin huomaa, milloin seuralaista ei kiinnosta kuunnella hänen opetuksia sisältäviään nuoruuden seikkailujaan. Kaizoun hermot venyvät ja vanuvat, kuin mikään ei voisi järkyttää hänen rauhaansa. Uros osaa päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kaiken ympärillä olevan turhan kitinän ilman vaikeuksia. Toki siinä vaiheessa, jos ulkopuolinen tai huonommassa asemassa oleva yrittää päästä niskan päälle, Kaizou näyttää tälle mielellään kaapin paikan. Silloinkin hallitusti, ilman tyhjänpäiväistä räyhäämistä.

Vuosien mittaan rauhalliseksi taipunut Kaizou nauttii asemaansa rivisotilaana, eikä himoitse itselleen valtaa. Palvelualtis, uskollinen ja luotettava ovat ne piirteet, joilla uros tunnetaan kenties parhaiten. Kaizou on mielellään rauhoittamassa tilannetta, kun jonkun mieli meinaa livetä turhaan äkkipikaisuuteen. Hänestä on tärkeämpää pohtia asiat loppuun, miettiä strategia ja toimia suunnitelmallisesti. Täysin urautuneeksi pohdiskelijaksi Kaizouta ei kuitenkaan parane syyttää, improvisointi sujuu jos tarve sitä vaatii. Suojeluviettinen saksanpaimen suhtautuu muihin laumoihin pääasiassa välinpitämättömästi. Edes kogat liittolaisina eivät saa Kaizouta erityisen kiinnostuneeksi. Sen sijaan Ohuun uros suuntaa mielellään inhoaan, onhan vihollislaumaa opetettu vihaamaan pennusta saakka. Toki jos jokin muu lauma alkaisi aiheuttaa harmeja Alppien suuntaan, käytösmalli muuttuisi.

Uros huokuu niin sanottua isällistä auraa ympärilleen, eikä ole laisinkaan harvinaista nähdä sakemannia viihdyttämässä lauman nuorimmaisia. Piirre luo Kaizoulle jonkin verran sisäistä ristiriitaa muun muassa pentusotilaiden vuoksi. Hänestä on surullista, että pienimmät joutuvat kokemaan kauheita asioita, mutta samaan aikaan mitä vain lauman vuoksi. Kukaan ei näe uroksen huolta, sillä Kaizou peittää tarkasti henkilökohtaiset tunteensa mitä lauman asioihin tulee. Sen sijaan myötätuntoa esimerkiksi orjille ei paimenkoiralta heru piiruakaan ja vahvimmat selviää -ajatusmalli on kasvanut tiukasti kiinni. Kaizoulle ei tuota ongelmia rangaista väkivalloin sellaista, joka sen ansaitsee. Vaikka uros ei usko selkäsaunan olevan aina ratkaisu, ei hän ajattele siitä olevan haittaakaan. Ja varsinkin jos korkeampi arvoinen pyytää hänen kurittaa jotakuta, ei Kaizou ajattele kahdesti vaan toimii.

Kaizou syntyi Alppien Vartioihin tai paremminkin Volkerin laumaan, ennen kuin silloiset Ohun soturit olivat päässeet vapauteen. Tavanomaisesta perhe-elämästä hän ja kolme sisarustaan eivät päässeet nauttimaan. Äiti ei ollut laisinkaan se lämminhenkisin narttu laumassa, vaan oli synnyttänyt pentueensa vain jotta laumaan saataisiin lisää jäseniä. Pennut saivat tietää isänsä, mutta tämä ei osallistunut heidän arkeensa. Niin pian kuin mahdollista, pennut sysättiin koulutukseen ja nelikosta kasvoikin oivallisia nuoria sotureita. Jännityksen hakuinen Kaizou ei suuremmin osannut kaivata rauhallista elämää tai äidinrakkautta, vaan hukutti tunteensa treenaamiseen. Hän oppi jo nuorena alkeet lauman erikoisiskuihin tuolloiselta kouluttajalta. Nuori soturi näki laumansa parhaat päivät ja lopulta vallan kaatumisen. Vaikka laumannimi ja johtaja muuttuivat, se ei keikuttanut Kaizoun uskollisuutta. Saksanpaimen ei tiennyt muusta ja lauma oli hänen kotinsa.

Vuodet kuluivat ja Kaizou oli todistamassa laumansa värikkäitä tapahtumia. He selvisivät raivotaudista ja Linuksen katoamisesta. Kaizou pysytteli taka-alalla, puurtaen työläisen asemassa. Aruji oli tuskin ehtinyt istahtaa johtajan paikalle, kun katosi itsekin. Silloin Kaizou pelkäsi jo lauman tahdonvoiman murtuvan, kun johtajat vaihtuivat useammin kuin koskaan ennen. Ragnarökin noustessa valtaan oli Kaizou ymmärrettävästi salaa skeptinen. Hän ei tuonut ajatuksiaan julki, sillä niitä ei kysytty ja uroksella ei ollut tapana heiluttaa venettä. Saksanpaimen sai kuitenkin yllättyä positiivisesti, kun rotutoveri johdatti heidän laumansa moitteetta mullistuksen läpi. Vihdoin lauma alkoi tuntua jälleen kokonaiselta, vaikka uuteen reviiriin olikin totuttelemista itse kenelläkin. Kaizoun elämä muuttui kuitenkin vakaasta ja tasaisesta, kun johtaja toi pentueensa esille. Jo ikää kerryttänyt uros huomasi nopeasti olevansa jatkuvasti vahtimassa Rakeshia ja tämän siskoja.

Kaizou oli jo nuorena vieraantunut perheestään, ei heidän kuvionsa alun alkaenkaan ollut kovin kestävänlaatuista. Ei kukaan perheen kesken ollut esimerkiksi riidoissa, mutta kukaan kiinnostunut muiden tekemisistä ja tiet jatkuivat jo hyvin nuorella iällä omiin töihin. Riitti kun tervehti vastaan kävellessä. Kun vanhemmat kuolivat, ei Kaizou tuntenut erityisen suurta surua. Se oli lähinnä kuin olisi menettänyt ihan ok naapurin, ei sen enempää. Uros vain jatkoi työntäyteistä elämäänsä.

Kun yhtäkkiä myös Ragnarök katosi, vakiintui Kaizoun asemaksi olla niin sanotusti Rakeshin kätyri. Uros oli jo siinä vaiheessa erityisen kiintynyt pentueeseen. Kaizoun pitkäaikainen ystävä Gorou oli myös mukana hommassa. Kaksikolta kyseltiin usein vaivihkaa, kuinka heidän hermonsa kestivät kyseistä pesuetta. Kaizou ei ajatellut, että siinä olisi mitään ihmeellistä kestettävää. Hän kun oli lehmänhermoinen ja osasi päästää puolet kälätyksestä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Toki ollessaan kahden Kaizoun seurassa edes Rakesh ei ollut sietämättömän ärsyttävä, mitä nuorukainen varmasti oli monelle muulle laumalaiselle. Saksanpaimen jäi seuraamaan mielenkiinnolla, kuinka kauan kestäisi että tuorein johtaja Sarge katoaisi maan nielemänä.

Kaizou valvoi Rakeshin kasvua ja osallistui vastaväitteitä nuorukaisen seikkailuihin. Rakeshin kaapattua puoliveljensä ja tehtyään päätöksen lähteä käymään Ohussa, ei Kaizoulle ja Goroulle ollut edes vaihtoehto päästää tätä yksin. Joten kolmikko lähti matkaan, mikä ei päättynyt hyvin. Heidän kimppuunsa hyökkäsi ihmisten muokkaama koira, joka onnistui surmaamaan Goroun. Se oli ensimmäinen kerta, kun Kaizou todella suri jonkun poismenoa. Vanhempien kuolemat paria vuotta aikaisemmin eivät olleet koskettaneet urosta samoin kuin Goroun. Uros alkoi miettiä elämäänsä enemmän ja mitä hän siltä haluaisi jatkossa. Saksanpaimenelle oli selvää, että hän tahtoisi edelleen palvella laumaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta ehkä jotain puuttui.

x Pelaajana toimii Sleepless ja pelipaikkana Uusi Legenda
x Hahmon tiedot sekä kuvat c. Sleepless ellei toisin mainita
x Eloton hyväksyi 8.9.2022
x Kaizoun lauluääneksi voisi kuvitella
x Ulkonäön on suunnitellut Saranna!

Arttien © tekijänsä