Lintu joka ei oppinut lentämään

öpö, lempeäpiirteinen paimenkoira huokuu rutkasti lähestyttävyyttä ja ystävällisyyttä, tarjoten hyvin realistiset odotukset myös kuoren alle kätkeytyvästä energisestä persoonasta. Mimi on rotunsa puhdasverisenä edustajanakin pienikokoinen, mutta korvaa vaatimattoman säkäkorkeutensa ketterän säpäköillä liikkeillä.
Mimin koko olemus on suloinen ja siro, tämän hoikkarakeinen ja kevyt runko kannattelee kaartuvaa verrattain lyhyttä kaulaa, sekä hienopiirteisiä päätä pienesti painuneen ryhdin voimalla, mikä korostaa nartun rentoutta niin olemuksessa kuin liikkeissäkin.

Paimenkoiran kuono on rodunomaisen pitkä ja kapea. Siihen liittyvä otsapenger on hyvin malata ja pään kapeutta korostavat pitkän malliset sekä korkealle kiinnittyneet, pystyiksi nousseet tuuheat korvat.
Mimin jää kauas näyttelylinjaisten collieiden upeasta turkista, kantaen omaa niukanpuolista sporttimalliaan kuitenkin hyvillänsä sen nopeisiin liikkeisiin sopivasta tyylistä. Runsaimmillaan pumpulimaisen pehmeä turkki on nartun kauluksessa, niskassa sekä takareisissä. Myös häntä on tuuheapiirteinen.

Turkinväriltään Mimi on vaaleansävyinen merle. Pohjimmainen väri on hopeisen harmahtava ja sitä kirjoo rikkonaisella marmorikuviolla kyljistä ja takareideltä tummempi tuhkainen harmaa. Runsaimmin tumman harmaat kuviot levittäytyvät nartun niskaan, etujalkoihin ja häntään.
Vastapuolelta ja kasvoista Mimin turkki on luonnonvalkea. Ruskeat tan-merkit keskittyvät runsaimmillaan kehon etuosaan, esiintyen vähäisinä kasvoissa, korvissa sekä raajojen takasivuilla.

Mimin pienet, mutta tarkkaavaisen pyöreät silmät ovat väriltään hailakan siniset.

    Child in heart

ienestä pennusta saakka Mimi on ollut vallattoman positiivinen sekä energinen, erottuen hillitymmistä sisaruksistaan räikeällä tavalla jo ensiaskeleita harpatessaan. Merlen collien virta vaikuttaa useimpien mielestä ehtymättömältä, eikä mukana kulkevalle pirteydellekään ole helppo asettaa luontevia raameja.
Mimi on elämänsä rajoittuneista lähtökohdista huolimatta oppinut todella sosiaaliseksi ja seurantarpeiseksi, vaikka tietynlaiset käytösnormit saavatkin sinisilmän vielä toisinaan kompastelemaan. Mimi on aina kiinnostunut uusista kasvoista ja lähestyy näitä energisellä reippaudella ja pystyy puheliaisuutensa avulla murtamaan helposti jään. Harmaa on hyvin tehokas tutustumisessa, eikä suhteiden ylläpitokaan tuota nartulle vaikeuksia hänen oma-aloitteisuutensa ja tietynlaisen tuppautumisensa tähden. Narttu kohtaa aina uudet tuttavuudet ilman ennakko-oletuksia ja luottaa jopa tavattoman sokeasti täysin vieraisiin koiraeläimiin.
Collieverinen tulee yleisesti loistavasti toimeen lähes kaikkien kanssa ja siihen kirjava usein tietoisesti pyrkiikin lämminpiirteisen persoonansa sanelusta.

Kaikkiin Mimin ympäriinsä pirskahteleva elämänmyönteisyys ei kuitenkaan pure ja joillakin saattaa olla todellisia vaikeuksia sietää nartun yltiöpositiivisuutta sekä kyvyttömyyttä pysytellä edes hienoinen hetki aloillaan.
Mimin levottomuus ei kuitenkaan ole lähtöisin pahantahtoisuudesta vaan usein tulosta kasaantuneesta energiasta ja siihen yhdistyvästä kärsimättömyydestä. Etenkin odottaminen tuottaa nuorelle vaikeuksia vielä sitkeän opettelunkin jälkeen, eikä ole tavatonta, että harmaaturkki purkaa turhautumisensa typeriin toimiin, kuten omiensa kynsiensä järsimiseen ja muuhun hyvin lyhyelle mietittyyn.

Runsaista energiavaroista on kuitenkin myös hyötynsä elohopean lailla liikkuvalle ja ajattelevalle nartulle. Mimi on touhukkuudessaan hyvin nopea oppimaan, mutta harvoja ovat kuitenkin ne hetket, kun narttu malttaa pysähtyä kuuntelemaan pitkiä opetuksellisia luentoja. Käytännön esimerkit ja omasta kokeilun halusta opitut asiat nuori collie sisäistää parhaiten.

Elämään positiivisella tavalla suhtautuminen on kannatellut Mimiä monissa nartun elämän käännöskohdissa. Mimillä on erityislaatuinen lahja löytää asioista yllättäviäkin valoisia puolia, mikä ilmentää vahvasti nartun naiiviutta.
Helppoon ja vaarattomaan elämään jossain määrin jopa tottunut Mimi on oppinut todella pelottomaksi, vieden sen toisinaan jopa huolestuttaviin mittoihin saakka. Harmaja ei tunnu kantavan erityistä huolta juuri mistään tai harhaannu murehtimaan asioita liian pitkälle. Toisinaan jopa välinpitämättömyytenä näyttäytyvät toimet saattavat ajaa nartun herkästi hankaliin tilanteisiin.
Mimi on todella sinisilmäinen kulkija, eikä osaa erottaa valehtelua tai pahoja aikeita ollessaan itse niin varma siitä, ettei kukaan ole paha tahallansa.

Mimin käytös hohkaa hyvin vahvaa lapsenomaisuutta ja siihen nyörittyvää sentimentaalisuutta. Harmaa pitää lähes aina vitseistä ja hassuttelusta, nauraen niille tahtomattaankin. Nauravainen collie on myös itse usein joukosta se, joka hassuttelee ja jakaa iloa koomisuudellaan.

Siinä missä Mimi on reipas, avoin ja rohkea tutustumaan uusiin tuttavuuksiin on hän tavattoman ujo syvempien tunteiden, etenkin ihastumisen osalta. Merlellä on kiusaannuttava tapa ihastua helposti ja saada se ilmentymään kömpelön vaivaantuneella käytöksellään. Ironisesti Mimin on kuitenkin mahdoton huomata häneen itseensä kohdistuvat tuntemukset, narttu on kuin viattoman sokea sille, että joku voisi kiinnostua hänestä.
Pieni epävarmuus kiusaa Mimiä, eikä harmaan ole helppoa kaivaa itsestään esille pelkkiä hyviä puoliaan, vaan helposti estradia saavat myös heikot kuuntelunlahjat sekä vaikeudet malttaa pysyä aloillaan. Myös selvä kömpelyys ui Mimin levottomiin äkkinäisiin liikkeisiin oitis pienestä jännityksen tunnusta saaden nartun helposti täyden nolostuksen valtaan.

Nuoren collien vallaton ikiliikkuminen ei useinkaan tarjoa uskoa sen puolesta, että Mimin muisti on hyvin erinomainen samoin kuin havainnointikyky. Näiden asioiden pohjalta harmaa neiti on suuttuessaan usein hyvin pitkävihainen ja jaksaa kantaa tuohtumuksensa mukanaan pitkälle. Sinisilmä on kuitenkin oikein lepyteltynä hyvin anteeksiantavainen, eikä tahdo vihoitella tarpeettomasti liian pitkään.

Pohjimmiltaan hyvin herkkäsieluinen Mimi ei ole koskaan joutunut taistelemaan tosissaan muita koiraeläimiä vastaan ja suhtautuukin väkivaltaan hyvin jyrkän puoleisesti. Mimi pyrkii välttelemään yhteenottoihin osallistumista, mutta on tarvittaessa valmis syöksymään omien läheistensä avuksi.
Mimin herkkyys näyttäytyy myös voimakkaana tunteiden näyttämisenä. Oli kyse sitten, ilosta, surusta tai vihasta narttu ilmentää ne voimakkaasti eleissään ja olemuksessaan. Merle itkee helposti vaikeissa tilanteissa ja turvautuu helposti paikalta pois juoksemiseen pakokeinonaan. Asioiden kohtaaminen voi toisinaan olla collielle hyvin suuri ylitettävä este.

    Like Rapunzel I was locked up in the tower

Mimi syntyi talven kylmänä yönä viiden sisaruksensa kanssa, ladon kolhojen seinien ulkopuolisilta kätkemään helvettiin. Pentueensa nuorimmaisena syntynyt Mimi peri äitinsä Nerguin harmaakirjoisen merle värityksen ja oli täten jo nuoresta pitäen tuomittu pois isänsä ankarin kriteerein vuollusta suosiosta.
Sinisilmä joutui useat kerrat potemaan nahassaan seuraukset isänsä mahdin uhmaamisesta ja monesta paljon harmittomammastakin toimesta. Perheensä lähes pakkomielteisesti latoon ahdistanut Okhart teki tarkat säännöt jälkikasvunsa noudatettavaksi rangaistuksien ankaralla uhalla. Jopa Mimi, jonka keskittymiskyky oli ontuva ja käytös ylienerginen onnistui sisäistämään isänsä ankaran ja perustelemattoman tahdon.
Höselöstä ja lipsahtelevasta käytöksestään huolimatta Mimi ansaitsi osakseen kuritusta vain satunnaisesti, vaikka tuskin koskaan unohtaisi miltä turkin tukistus ja julmasti riepottavat hampaat syvällä nahassa tuntuivat.

Lähtökohdistaan huolimatta Mimi kasvoi hyvin kiintyneeksi perheensä jokaiseen jäseneen, kamppaillen lujasti sen eteen, että kaikki pysyisivät vaikeuksista huolimatta yhdessä, eivätkä riittelisi niin kamalan paljon. Mimi yritti toisinaan sovun säilyttämiseksi jopa salailla asioita isältä ja siivota muiden sisarusten tekemisiä.
Varhaislapsuuden rankimpia kokemuksia Mimille oli kuitenkin se, kun nartun ainoa veli Nizair kuljetettiin kylmän ilman armoille menehtymään. Avuttomana ja täysin kyvyttömänä vastustamaan isäänsä Mimi itki veljensä menetystä, huojentuen sanoin kuvaamattomasti, kun vanhempi puolisisko Inoue pelasti Nizairin oman henkensäkin uhalla. Teollaan ja pyyteettömällä hyvyydellään Inoue lunasti Mimin silmissä täyden sankariaseman sekä roolimalliuden.

Pohjattoman optimistinen Mimi sopeutui helposti kolhivaan elämään ladossa vailla pienintäkään tietoa paremmasta. Narttu kamppaili hurjasti saadakseen jotakin irti edes vähäisistä eteen asettuvista mahdollisuuksista.




Kohtuuttoman runsaalle määrälle väkivaltaa heti silmänsä aukaistuaan altistunut Mimi ei kaiken todistamansakaan jälkeen koskaan uskonut joutuvansa vastuuseen toisen koiran hengenriistosta. Kylmän sydäntalven aikana, pentujen isä Okhart kuljetti latoon langanlaihan vinttikoiran valmiina koulimaan tämän avulla pehmeiksi mieltämiään pentuja.
Okhart vaati jokaista pentuaan käymään kiinni vinttikoiraan nautiskellen sydämettömästi näystä ja pentujen yrityksistä olla tälle mieliksi. Jopa sinisilmä joutui tahtomattaan osaksi tapahtumaketjua, iskien hampaansa vinttikoiraan kyyneleet silmissään toivoen edes etäisesti miellyttävänsä Okhartia. Syvällä sisimmässään merle tiesi, miten lähellä oli joutua itse vinttikoiran asemaan ja tulla revityksi sisartensa toimesta.
Pitkältä tuntuneen ajan jälkeen vinttikoiran keho petti alta ja tämä menehtyi pentujen riepottelun alla. Mimin osuus varsinaisena surman tuojana oli varmasti väiteltävissä, mutta harmaa vältti siitä huolimatta isänsä vihaluodin ja ansaitsi osallistumisestaan muiden sisarusten tavoin ikioman lelun.

Huolimatta ponnistuksistaan pysyä kuuliaisena isälleen ja tämän säännöille, tuli Mimi aina toisinaan matkustaneeksi Okhartin poissaolon aikana reviirin rajalle toivoen tapaamansa muita koiraeläimiä. Yksi kohtaamisista tutustutti collien tuimanoloiseen uros suteen Infernoon. Hyvin vähäinen sosiaalinen tarjonta sai Mimin tykästymään suteen valtaisasti ja toivomaan tämän palaavan vielä reviirille tapamaan häntä.

Kun Mimin sisko Terhen karkasi ladosta, alkoi harmaa ensi kertaa suoda ajatuksiaan lähtemisen puolesta, leikittelemään mahdollisuuksien loputtomalla määrällä. Nartusta ei kuitenkaan ollut jättämään perhettään vaan syvä halu pidättäytyä yhdessä sai nartun nielemään elämän kipukohdat ja pidättäytymään lopun perheen rinnalla.

Mimin vartuttua lähemmäs aikuisen koiran mittoja jatkoi harmaa rajoilla tapahtuvaa piipahtelua. Yhtenä epäonniseksi listattavana kertana Mimi erehtyi luulemaan Infernon viimein palanneen ja lähestyikin varomattoman luottavaisesti tummaa hahmoa, tietämättä lainkaan millaisen erheen oli tehnyt.
Merlen sinisilmäinen luottamus joutui kovalle koetukselle Yõkaiksi itsensä esittelevän suden, käydessä hänen kimppuunsa ja riistäessä nartulta niin tämän koskemattomuuden kuin viattomuudenkin. Mimi jäi tapahtumien jälkeen lamaantuneeksi ja kauhistuneeksi, haudaten tapahtumat syvälle mielensä sopukoihin puolustusmekanismina.




Elämä ladossa kasvoi levottomaksi pentujen pikku hiljaa aikuistuessa ja kypsyessä. Terhen palautui laumaan epämääräisten olosuhteiden vallitessa, eikä kulunut kauan, kun perheen pelastajaksi tekeytyi Mawerick, Kapinallisten johtaja.
Latoon tuomittu perhe loi kasaan suunnitelman paosta ja pakeni Okhartin taantumaton raivo kannoillaan aina Kapinallisten luo Hiroshiman prefektuuriin saakka. Pako ei kuitenkaan tullut perheelle ilmaiseksi vaan matkan alkupuolella Okhartin omiin hampaisiin menehtyi Mimin sisaret Nalony ja Inoue.
Merle otti uuden elämän vastaan Kapinallisissa tervetulleena, haluten antaa paremmalle alulle reilun mahdollisuuden. Väistämätön kuitenkin kohtasi pitkään vaikein suhteiden yhteen liimautunutta perhettä, sen alkaessa rakoilla ja jokaisen jäsenen loitontuessa toisistaan ja lähtiessä omille teilleen. Mimin yritykset pitää perhe kasassa väljentyivät, eikä uudessa paikassa arahko Mimi nähnyt muuta mahdollisuutta itselleen kuin yrittää sopeutua Kapinallisten joukkoon ja laumassa elämiseen. Kapinallisten parissa Mimi saa oppia myös nopeasti sen, miten paljon hänellä on sukulaisia Okhartin aiemmista suhteista, sekä sen, etteivät kaikki sudet olleet yhtä pahuuden riivaamia kuin Yõkai.

Mimi kasvoi Kapinallisten parissa henkisellä tasolla paljon, sai uusia ystäviä ja oppi tuntemaan laumansa jäseniä. Odottamattomat tapahtumat kuitenkin kohtasivat koko Japania voimakkaiden maanjäristysten nostattaessa tsunameja ja aiheuttaessa kahden ydinvoimalan tuhon. Tapahtumien aikaan Mimi liikkui meren rannan läheisyydessä Thomas nimisen uroksen kanssa ja suuren hyökyaallon lähestyessä kaksikko yritti päästä korkealle turvaan, mutta jäivät silti vesimassojen alle selviten kaikesta kuin ihmeen kaupalla. Yhdessä kaksikko palasi Kapinallisten luo jolloin lauman johtajattareksi noussut Äkräs määräsi lauman evakkoon ja matkaamaan pohjoisemmaksi. Mimi selvisi raskaasta matkasta Yamagatan prefektuuriin, asettuen muiden Kapinallisten kanssa asumaan lauman uuteen tukikohtaan: Turvapaikkaan.




Mimi oppi nopeasti pitämään Turvapaikan sisätiloista ja viettikin suuren osan ajastaan paikkaa kiertäen ja uusia tuttavuuksia tehden. Siinä missä pikkucollie ehti syventää välejään muun muassa äitiinsä Nerguihin, tuntuivat muut sisarukset ajelehtivan hänestä hiljattain kauemmas.
Lannistumatta Mimi yritti etsiä elämäänsä uusia tahoja ja yrittikin ystävystyä nuoren harjaspään Shirinin kanssa. Kaksikon kohtaaminen ajautui kuitenkin yllättävästi pois raiteiltaan, kun Shirin päätti hyökätä Mimin kimppuun. Kokemastaan täysin lamaantunut Mimi vannoi ettei kertoisi tapahtuneesta kenellekään ja muuttui jälleen varautuneemmaksi.
Kapinallisten syysjuhla rohkaisi Mimiä jälleen hieman ulos kuorestaan ja hän saikin viettää osan ajastaan mukavan Ohun suojelijan Hiroton kanssa, kunnes tämän yritys puolustaa Mimiä ilkeämmiltä laumatovereilta kantautui tämän komentajan korviin.

Kerrottuaan Hirotolle siskoistaan Mimi päätti yrittää kutsua nämä yhteen. Onnekseen Mimi onnistui tavoittamaan niin Terhenen kuin Lunankin. Mimin harras odotus palkittiin lopulta Terhenen ilmaantumisella, vaikkei kulukaan kuin hetki, kun Terhen menettää vilkkaan siskonsa kanssa malttinsa ja ajaa hänen vasten lattiaa. Mimi ei ehdi kuin anella yllättävässä tilanteessa armoa, kun Luna saapuu paikalle todistamaan kaikkea. Tunnelma tapaamisen ympärillä on moninainen ja, vaikka Mimi yrittääkin sitkeästi pitää yllä positiivisuutta nousee hänen ja Shirinin välillä tapahtunut osaksi keskustelua pakottaen merlen paljastamaan enemmänkin tietoja kimppuunsa käyneestä kapinallisesta.

Kun Äkräs kutsuu Kapinalliset yhteen jakaakseen näille rooleja johtajien sieppauksesta, on Mimi unohtunut täysin loikoilemaan vapaalle käytävän sohvalle. Käytävältä hänet löysi kuitenkin Luna, joka onnistuu vakuuttamaan hänet helposti siitä, että muut ovat heitä vastaan ja että heidän tulisi lähteä.
Mimi lähtee luottavaisena siskonsa matkaan tietämättä tämän vievän häntä Hurmeen Hovin tukikohtaan, josta on tuleva hänen uusi kotinsa.


    » Pelimuistio

    As warm as the sun, as silly as fun

Isä: Okhart
Äiti: Nergui

Sisarukset: Terhen, Luna, Chakra, Nalony ^†, Nizair
Puolisisarukset: Helgur, Theodore, Nuoska, Kaiho, Joutsen, Otto, Varjelus, Inoue ^†, Xsyamora, Eunji


Mimin sukujuuret juontavat kauas Intiaan koirien yhteisöön, jossa puhdasrotuisuus oli arvostettavan vaalittava piirre. Itse Mimi ei tiedä sukunsa tästä haarasta mitään. Nartulla on paljon sukulaisia isänsä toimien kautta, erityisesti puolisisarten määrä on yllättänyt Mimin täysin. Narttu suhtautuu kuitenkin sukulaisiin iloisen viattomasti ja hyväntahtoisesti.