Post by Zarattaja on Jan 3, 2021 13:58:31 GMT 2
Dolores
Perustiedot:
Sukupuoli: Narttu
Ikä: 3,5 vuotta
Laji: Koira
Rotu: Galgo
Lauma: Alppien vartijat
Asema: Orja
(c) Saigola
Vaikutelma ja maine:
Dolores vaikuttaa alistuvalta, uskolliselta ja tottelevalta galgolta, joka on helposti lähestyttävä. Törröttävät luut ja laiha olemus voi joidenkin silmiin näyttää ällöttävältä ja kuvottavalta. Narttu ei vaikuta uhkaavalta laisinkaan, vaan vähän ujolta sekä sisäänpäin kääntyneeltä. Tästä huolimatta hänestä huokuu tietynlainen tahaton arvokkuus.
Alppien vartijoissa narttu tunnetaan kuuliaisena orjana ja koirana, joka on todellakin omaksunut asemansa ja alempiarvoisuutensa. Muualla Japanissa häntä ei tunneta.
Ulkonäkö:
Säkäkorkeus: 68 cm / Paino: 9,5 kg
| Dolores on erittäin alipainoinen galgo, jonka selkärangan nikamat ja lonkan luut erottuvat selkeästi nahan alta. Narttu on hyvin kuiva ja rasvakerrosta hänellä ei juurikaan ole. Rakenteeltaan hän on vinttikoiratyyppinen pitkineen ja hoikkineen jalkoineen. Häntä on pitkä sekä ohut ja narttu kantaa sitä oikeastaan vain roikottaen. Vatsalinjansa on selkeästi erottuva ja kylkiluut näkyvät hyvin nahan läpi. Pää on puikulamainen ja hänellä on ruusukorvat. Doloresin sileä turkki on lyhyttä ja paikoitellen myös erittäin lyhyttä, jolloin vaaleanpunainen iho näkyy karvapeitteen läpi. Tätä erittäin lyhyttä karvaa on vatsassa, kurkussa, tassuissa, kuonossa ja oikean silmän ympärillä. |  |
Nartun oikea silmä on väriltään sininen ja vasen ruskea. Hänen kaikki kyntensä ovat valkoisia ja anturat vaaleanpunaisia, mutta vasemman etujalan uloimman varpaan kynsi on musta ja antura myös. Kirsu on puoliksi vaaleanpunainen ja puoliksi musta.
Doloresilla on niskassa neljä arpea, jota suurinta peittää sininen kaulapanta. Kaulapanta on pehmeää materiaalia ja pääosin tehty vuohen villasta. Pannasta roikkuu kolme villalankaista tupsua, josta keskimmäinen on suurin.
Luonne:
Kuuliainen, rauhallinen, ujohko, sitkeä
Dolores on luonteeltaan hyvin kuuliainen ja hänellä on iso tarve suorittaa kaikki mahdollisimman täydellisesti. Epäonnistumisista hän syyttää ja sättii itseään syvästi ja hänen on vaikeaa olla armollinen itselleen. Epäonnistumisen pelko on nartulla suurta ja hän kokee suurta ahdistusta siitä. Ahdistuminen voi näkyä etääntymisenä, hännän jahtaamisena ja tassujen puremisena.
Muuten Dolores käyttäytyy erittäin rauhallisesti, alistuneesti ja hillitysti. Hänen äänensävynsä on lähes poikkeuksetta varsin neutraali ja korkeita äänteitä hän harvemmin päästää. Narttu on hyväksynyt olevansa alempiarvoinen kuin kuka tahansa muu ja hän ei koe, että se olisi mitenkään epäreilua.
Dolores on tietyllä hienovaraisella tavalla utelias muita kohtaan pienestä ujoudestaan huolimatta. Keskusteluissa hän ei niinkään tuo itseään ilmi, vaan hän pysyy lähinnä vain kuuntelijana ja kommentoijana. Narttu pyytelee herkästi anteeksi pienistä mitättömistäkin jutuista ja ottaa syyt niskoillensa.
Hänen on vaikeaa oppia luottamaan muihin ja ystävystyminen on haastavaa. Hän uskoo, että kukaan ei halua olla alempiarvoisen koiran kanssa tekemisissä, joten hän ei edes yritä ystävystyä kenenkään kanssa. Narttu on hyvin pessimisti ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta ei hänellä ole. Hän on hyväksynyt kohtalonsa olla muiden palvelija ja alempiarvoinen roska koko loppu elämänsä ajan.
Puhuessaan hän usein herroittelee ja rouvittelee.
Dolores on erittäin sitkeä ja hän kestää paljon vastoinkäymisiä ja huonoa kohtelua, hän uskoo ansainneensa sen kaiken. Nartulla onkin heikentynyt yhteys tunteisiinsa, koska hän on kovettunut suojellakseen itseään vakavalta kaltoinkohtelulta, mitä hän on kohdannut niin ihmisten kuin muiden koirienkin kohdalla.
Kovan ulkokuoren sisällä on oikeasti ystävällinen, herkkä ja sosiaalinen puoli, joita narttu ei edes itse tiedä omaavansa.
Menneisyys:
Dolores syntyi Espanjassa metsästäjien kenneliin. Nartun ainoa sisar kuoli, joten ainoalta pennulta odotettiin paljon. Metsästäjät käsittelivät narttua rajusti ja he uskoivat, että se kovettaisi pentua ja tekisi tästä paremman metsästäjän. Doloresia pidettiin myös alipainoisena, koska nälkäisen koiran uskottiin metsästävän paremmin. Nimeä eivät metsästäjät antaneet, vaan Doloresia kutsuttiin usein vain nartuksi.
Ensimmäisenä metsästyskautena narttu oli puolitoistavuotias. Metsästyskausi oli Doloresille onnistunut ja hän suoriutui tehtävistään todella hyvin. Tämän vuoksi metsästäjät päättivät, että narttu saisi vielä elää ja he käyttivät häntä jalostukseen. Doloresille syntyi neljä pentua, jotka vieroitettiin nopeasti emostaan ja myytiin muille metsästäjille suurella summalla, olihan pentujen vanhemmat olleet menestyneitä.
Toisena metsästyskautenaan ei Dolores enää ollutkaan kovin menestyvä, vaikka hän yritti parhaansa. Kauden lopussa nartun omistajat päättivät uhrata metsästyskoiransa. Tappotavaksi valittiin hirttäminen, koska sen uskottiin tuovan onnea seuraavalle metsästyskaudelle.
Doloresin kaulaan laitettiin paksu köysi ja sen avulla hänet nostettiin hirttopuuhun roikkumaan. Metsästäjät myös ruoskivat häntä muutamia kertoja niskaan, josta narttu on saanut arpensa. Köydessä roikkuessaan narttu rimpuili paljon ja jollain ihmeen kaupalla hän pääsi luiskahtamaan hirttosilmukasta vapaaksi. Vertavuotavana ja vaistojensa johdattamana, pääsi hän pakenemaan metsästäjien luota ja narttu piiloutui läheiseen kaupunkiin.
Kaupungissa Dolores pyrki välttelemään muita ihmisiä sekä koiria ja hän söi vain löytämiään tähteitä ravintoloiden lähistöiltä ja puistoista. Muutama kuukausi myöhemmin pieni uroskoira lauma saattoi nartun tiineeksi.
Dolores synnytti toisen sekarotuisen pentueensa yksin erään pienen sillan alle. Muutamia viikkoja myöhemmin kaupunkiin saapuivat rankkurit pahentuneen kulkukoiratilanteen takia. Dolores pentuineen saatiin napattua kyytiin ja heidät kuljetettiin Malagaan tappotarhalle. Tappotarhalla olot olivat kurjat ja ankeat. Muut koirat haukkuivat paljon ja pitivät kovaa meteliä. Pienet häkit olivat aivan alimitoitettuja.
Mutta muutamia päiviä ennen Doloresin ja tämän pentujen vuoroa joutua tapetuiksi, joukko japanilaisia eläinystäviä saapui tappotarhalle, ja he ostivat mukaansa nuoria yksilöitä, jotka voitaisiin viedä Japaniin lemmikkikoiriksi. Dolores ja hänen pentunsa kuljetettiin parempiin oloihin odottamaan eläinlääkärin tarkastusta ja passia, jotta he voisivat matkustaa Japaniin turvaan. Tässä vaiheessa nartun pennut olivat jo niin vanhoja, jotta heidät voitiin erottaa emostaan.
Dolores kuljetettiin muutama kuukausi myöhemmin Japaniin muiden tappotarhalta pelastettujen koirien kanssa, nartun pennut olivat myös mukana, mutta heidät sijoitettiin lentokoneen toiseen päätyyn eri häkkeihin. Lentomatka Japaniin oli pitkä ja stressaava, mutta rauhoittavien ansiosta nukkui narttu suurimman osan ajasta.
Japaniin päästyään koirat annettiin henkilöille, jotka heidät halusivat adoptoida. Dolores päätyi korkea statuksikseen ja rikkaaseen perheeseen. Nartulle ostettiin sininen ja kallis kaulapanta peittämään suurimman arven. Sekä hän sai nimekseen Dolores.
Perhe-elämää oli jatkunut vain viikkoja, kun suuri mullistus ryöpytti Japania. Maanjäristykset saivat nartun säikähtämään ja tämä pääsi pakenemaan. Kartanon korkeat kivimuurit sortuivat osittain ja Dolores pääsi villiin luontoon.
Vain muutamia päiviä myöhemmin Alppien vartijoiden Sarge ja Lupin löysivät pelokkaan galgon, jonka he ottivat mukaansa laumaansa ja Dolores päätyi orjan asemaan.
Taidot:
Ketteryys: ★★★☆☆
Dolores vastaa ketteryydeltään keskivertoa vinttikoiraa. Hän ei ole nopea käännöksissään, mutta vaikeakulkuisessa maastossa on helppo liikkua pitkien jalkojen avulla.
Puruvoima: ★☆☆☆☆
Nälkiintymisen takia, on nartun lihaksisto hyvin heikossa kunnossa. Hän pystyy nipistämään hetken aikaa hampaillaan, mutta ei pysty muuhun.
Lihasvoima: ★☆☆☆☆
Nälkiintymisen takia, on nartun lihaksisto hyvin heikossa kunnossa. Doloresin lihaksisto on vahvinta jaloissa, mutta silti heikkoa.
Nopeus:★★★☆☆
Narttu vastaa nopeudeltaan keskivertoa vinttikoiraa. Metsästyskausina hän oli ollut vielä nopeampi, mutta kuntonsa on heikentynyt nälkiintymisen takia.
Hyppyvoima: ★★☆☆☆
Nartun hyppyvoima on heikomman lihaksiston takia keskivertoa vinttikoiraa heikompaa. Dolores pystyy loikkimaan suhteellisen korkealle.
Kestävyys: ★☆☆☆☆
Doloresin kestävyys on heikentynyt huomattavasti metsästysvuosistaan. Hän jaksaa hetkenaikaa juosta ja ylläpitää nopeaa vauhtiaan, mutta pidempää matkaa taittaa hitaalla kävelyvauhdilla.
Suku:
Vanhemmat kuolleet
1. pentue: 2 urosta & 2 narttua (Puhdasrotuisia galgoja, viimeinen havainto metsästäjien luona Espanjassa)
2. pentue: 2 urosta & 3 narttua (Sekarotuisia, viimeinen havainto Japaniin menevässä lentokoneessa)
Muuta:
- Dolores on saanut nimensä Westworld -sarjan hahmosta
- Ikävöi pentujaan ja miettii heidän kohtaloitaan usein
- Hänellä on huono ruokahalu
- Dolores on leikattu, mutta ei itse tiedä, ettei voi tulla tiineeksi enää
