Post by Saigola on Jun 28, 2021 18:07:03 GMT 2
[googlefont=Raleway][googlefont=Yantramanav]
Ikä Pentu [n. 6 kuukautta]
Sukupuoli Uros
Laji / rotu Koirasusi / 25% susi / 75% mudi,
villakoira, kaukasianpaimenkoira, saksanpaimenkoira jne.
Lauma Alppien vartijat (2021 →)
Kapinalliset (2021)
Asema Pentusotilas (2021→)
Ensivaikutelma eriskummallisen ulosannin omaavasta pennusta on melkoisen neutraali. Hirsch on pennuille tyypilliseen tapaan utelias, tiedonjanoinen ja energinen. Hänelle maailma ja sen laajuus on vielä verrattain uusia käsitteitä, mutta mustavalkoinen käyttää mielellään koko valveillaoloaikansa ymmärtääkseen maailmaa paremmin. Hirsch on täynnä loputtomia, jopa piinaavan syvällisiä kysymyksiä. Lähestymistavassaan pentu on suora ja melkoisen tahditon.
Hirschillä ei ole juuri lainkaan mainetta. Alppien vartijat tietävät pennun Lupinin seuraajaksi. Kapinallisten keskuudessa pennusta tietävät vain tämän emä, parantajamentori Mawerick ja suojelijamentori Gi-ja. Muu lauma ja pennun perhe eivät tiedä mustavalkean olemassaolosta.
Asuu Lupinin omistamassa mökissä Vuoristokylässä. Useimmiten nukkuu nurkassa vanhan, nuhjuisen viltin kääröissä.
Pentuisuuttaan Hirsch on vielä kovin pennunpyöreä, mutta jo pienestä pitäen koirasudesta on erotettavissa kevyempään hakeutuva rakenne.
Laajan geneettisen perimänsä myötä Hirsch ei muistuta ulkoisesti mitään olemassaolevaa rotua. Hirsch on kevytrakenteinen ja siro, suurin osa korkeudesta muodostuu pitkistä ja kapeista raajoista sekä pitkästä kaulasta. Koirasuden sukupuolileima on kovin hämäävä - Hirsch ei ole selkeästi feminiininen eikä maskuliininen, vaan saattaa helposti katsojan silmään mennä feminiinisestä uroksesta tai maskuliinisesta naaraasta. Hirschin pää on hyvin kiilamainen ja pitkänomainen matalalla otsapenkereellä. Ylikasvaneet kulmahampaat nousevat esiin huulien alta. Korvat puolestaan kiinnittyvät päässä korkealle ja kapenevat nopeasti kärkiä kohden - korvien kärjet myös hakeutuvat toisiaan kohti.
Hirschin turkki on vahvaa perintöä kiharakarvaisilta esi-isiltään, mutta Hirschiltä jäi uupumaan lämmittävä pohjavilla. Päällimmäinen karvakerros on sen sijaan pehmeää ja lyhyttä. Hirschin karva muistuttaa eniten rexturkkimuunnosta ja muunnos vaikuttaa myös koirasudella selkeästi erotettaviin viiksikarvoihin, jotka ovat paikoin kiharoita. Uroksen lyhytkarvaisen, piiskamaisen hännän karvoitus puolestaan taipuu luonnostaan palmikkomaiseksi. Nahka erityisesti Hirschin niskassa ja keskivartalossa menee "ruttumaisesti" kiharan karvan myötä.
Väritykseltään Hirsch on valkomusta ja muistuttaa eniten väritykseltään bi merleä. Luunvalkeaa pohjaväriä täydentää liukuväri, joka tummentaa mustiksi niin Hirschin kasvot kuin hännänpäänkin. Muuten mustia kasvoja värittää valkoiset suupielet ja kaulasta lähtevä valkoinen ristikuvio. Valtaosin vaaleaa keskiruumista halkoo vahvasti musta merlekuviointi, joka pitää voimakkaimmin vallassaan rexturkin vasenta etujalkaa. Muutoin kuviot risteilevät samanlaisina molemmilla kehonpuolilla.
Valkoisilla alueilla pigmentti on harmahtavan vaaleanpunertvava, kun taas tummilla alueilla musta. Kynnet ovat harmaat. Hirschin silmät ovat väriltään pistävän keltavihreät ja niissä huomionarvoista on anisokoria - silmien pupillit ovat keskenään eri kokoiset. Hirschin oikean silmän pupilli on alati laajentunut, mutta tällä ei ole vaikutusta koirasuden näkökykyyn.
Hirschiä voisi parhaiten kuvailla tyhjäksi tauluksi. Pentumaisen persoonan ohella Hirschille on vahvan, eristäytyneen lapsuuden myötä kehittynyt verrattain ohuesti omia, pitäviä luonteenpiirteitä. Sen sijaan mustamerle kerää luonteenpiirteitä ympärillään olevista henkilöistä havainnointinsa pohjalta ja ajan saatossa rakentaa niistä itselleen persoonallisuuden.
Hirsch on pohjattoman utelias, tiedonjanoinen ja tarkkaavainen koirasuden alku. Ristikurkulta ei tunnu jäävän mitään huomaamatta, eikä mikään epäselvä asia jää häneltä kysymättä - oikeastaan, valkomustan saa parhaiten hiljenemään, kun kuormittaa pienen seikkailijan mielen fyysisellä tekemisellä. Tarinat tai lorut eivät herätä nälkäisessä mielessä kuin tarveen kääntää vaikka jokainen läsnäoleva kivi ylösalaisin, että asioiden todelliset merkitykset aukeavat.
Pentumaiseen tapaan Hirsch on tahditon, eikä epäröi hetkeäkään kysyä myös vaikeista asioista. Turmeltumaton mieli ottaa vahvasti vastaan vaikutteita ja niistä varhaisimmat hän on toistaiseksi poiminut kiihkeäluontoiselta, etäiseltä äidiltään ja seesteiseltä, harmoniselta parantajalta, joten vahvojen vastakohtien edessä Hirsch on muovautunut molempien piirteisiin nähden itseään parhaiten miellyttäväksi kokonaisuudeksi.
Mustavalkea ei ole rakentunut erityisen miellyttämisenhaluiseksi, mutta nuoren kyltymätön tiedonnälkä on helppo vakuuttaa puolelleen. Riittävän sinnikkäät perustelut ovat omiaan saamaan Hirschin kannattamaan hyvin perusteltua aatetta.
Alkukesäisen yön sudenhetkenä Kapinallisten johtajatar Äkräs synnyttää lauman parantajamentorin, Mawerickin, avustamana ensimmäisen pentueensa. Suureksi enteilty pentue kuitenkin syntyy vahvalla kuolleisuusprosentilla, kun kuusipäisestä pentueesta vain kaksi viimeistä syntyy elävänä. Kukaan ei ole uskaltanut sanoittaa varmaksi, mikä johti pentueen kuolleisuuteen, mutta Äkräksen miltei tappaneen yhteenoton Kogan shinobien johtajattaren, Sunatan, kanssa epäillään omaavan tähän merkittävin vaikutus.
Kahdesta eloonjääneestä pennusta Äkräs kuitenkin teki yllättäin päätöksen, että pennut erotettaisiin toisistaan eivätkä ne saisi tietää toistensa olemassaolosta.
Kapinallisten johtajattarella oli jälkikasvulleen normaalin ja rakastavaisen lapsuuden sijaan muita suunnitelmia. Hän pyysi lauman suojelijamentori Gi-jaa viemään Hirschin kolmen kuukauden iässä Alppien vartijoille. Äkräksen särkynyt mieli oli rakentanut upeat pilvilinnat esikoispojalleen, siitä kuinka nuori uros kasvaisi pahan ytimessä silti oikeamieliseksi ja osoittaisi vielä jonain päivänä koko Japanille, että pahuus on mieleltään heikkojen tapa tavoitella haluamaansa.
Ja niin Hirsch jäi Alpeille. Hänet otti vastaan lauman pitkäaikainen jäsen Lupin, joka otti nuorukaisen henkilökohtaisesti siipiensä suojiin. Lupinin opastuksella Hirsch ymmärsi nopeasti paikkansa ja piti suunsa visusti ummessa siitä, miksi oli laumassa ja miten oli päätynyt sinne.
HIRSCH
[ger.] urospeura
Ikä Pentu [n. 6 kuukautta]
Sukupuoli Uros
Laji / rotu Koirasusi / 25% susi / 75% mudi,
villakoira, kaukasianpaimenkoira, saksanpaimenkoira jne.
Lauma Alppien vartijat (2021 →)
Kapinalliset (2021)
Asema Pentusotilas (2021→)
Ensivaikutelma eriskummallisen ulosannin omaavasta pennusta on melkoisen neutraali. Hirsch on pennuille tyypilliseen tapaan utelias, tiedonjanoinen ja energinen. Hänelle maailma ja sen laajuus on vielä verrattain uusia käsitteitä, mutta mustavalkoinen käyttää mielellään koko valveillaoloaikansa ymmärtääkseen maailmaa paremmin. Hirsch on täynnä loputtomia, jopa piinaavan syvällisiä kysymyksiä. Lähestymistavassaan pentu on suora ja melkoisen tahditon.
Hirschillä ei ole juuri lainkaan mainetta. Alppien vartijat tietävät pennun Lupinin seuraajaksi. Kapinallisten keskuudessa pennusta tietävät vain tämän emä, parantajamentori Mawerick ja suojelijamentori Gi-ja. Muu lauma ja pennun perhe eivät tiedä mustavalkean olemassaolosta.
Asuu Lupinin omistamassa mökissä Vuoristokylässä. Useimmiten nukkuu nurkassa vanhan, nuhjuisen viltin kääröissä.
Pentuisuuttaan Hirsch on vielä kovin pennunpyöreä, mutta jo pienestä pitäen koirasudesta on erotettavissa kevyempään hakeutuva rakenne.
Laajan geneettisen perimänsä myötä Hirsch ei muistuta ulkoisesti mitään olemassaolevaa rotua. Hirsch on kevytrakenteinen ja siro, suurin osa korkeudesta muodostuu pitkistä ja kapeista raajoista sekä pitkästä kaulasta. Koirasuden sukupuolileima on kovin hämäävä - Hirsch ei ole selkeästi feminiininen eikä maskuliininen, vaan saattaa helposti katsojan silmään mennä feminiinisestä uroksesta tai maskuliinisesta naaraasta. Hirschin pää on hyvin kiilamainen ja pitkänomainen matalalla otsapenkereellä. Ylikasvaneet kulmahampaat nousevat esiin huulien alta. Korvat puolestaan kiinnittyvät päässä korkealle ja kapenevat nopeasti kärkiä kohden - korvien kärjet myös hakeutuvat toisiaan kohti.
Hirschin turkki on vahvaa perintöä kiharakarvaisilta esi-isiltään, mutta Hirschiltä jäi uupumaan lämmittävä pohjavilla. Päällimmäinen karvakerros on sen sijaan pehmeää ja lyhyttä. Hirschin karva muistuttaa eniten rexturkkimuunnosta ja muunnos vaikuttaa myös koirasudella selkeästi erotettaviin viiksikarvoihin, jotka ovat paikoin kiharoita. Uroksen lyhytkarvaisen, piiskamaisen hännän karvoitus puolestaan taipuu luonnostaan palmikkomaiseksi. Nahka erityisesti Hirschin niskassa ja keskivartalossa menee "ruttumaisesti" kiharan karvan myötä.
Väritykseltään Hirsch on valkomusta ja muistuttaa eniten väritykseltään bi merleä. Luunvalkeaa pohjaväriä täydentää liukuväri, joka tummentaa mustiksi niin Hirschin kasvot kuin hännänpäänkin. Muuten mustia kasvoja värittää valkoiset suupielet ja kaulasta lähtevä valkoinen ristikuvio. Valtaosin vaaleaa keskiruumista halkoo vahvasti musta merlekuviointi, joka pitää voimakkaimmin vallassaan rexturkin vasenta etujalkaa. Muutoin kuviot risteilevät samanlaisina molemmilla kehonpuolilla.
Valkoisilla alueilla pigmentti on harmahtavan vaaleanpunertvava, kun taas tummilla alueilla musta. Kynnet ovat harmaat. Hirschin silmät ovat väriltään pistävän keltavihreät ja niissä huomionarvoista on anisokoria - silmien pupillit ovat keskenään eri kokoiset. Hirschin oikean silmän pupilli on alati laajentunut, mutta tällä ei ole vaikutusta koirasuden näkökykyyn.
Hirschiä voisi parhaiten kuvailla tyhjäksi tauluksi. Pentumaisen persoonan ohella Hirschille on vahvan, eristäytyneen lapsuuden myötä kehittynyt verrattain ohuesti omia, pitäviä luonteenpiirteitä. Sen sijaan mustamerle kerää luonteenpiirteitä ympärillään olevista henkilöistä havainnointinsa pohjalta ja ajan saatossa rakentaa niistä itselleen persoonallisuuden.
Hirsch on pohjattoman utelias, tiedonjanoinen ja tarkkaavainen koirasuden alku. Ristikurkulta ei tunnu jäävän mitään huomaamatta, eikä mikään epäselvä asia jää häneltä kysymättä - oikeastaan, valkomustan saa parhaiten hiljenemään, kun kuormittaa pienen seikkailijan mielen fyysisellä tekemisellä. Tarinat tai lorut eivät herätä nälkäisessä mielessä kuin tarveen kääntää vaikka jokainen läsnäoleva kivi ylösalaisin, että asioiden todelliset merkitykset aukeavat.
Pentumaiseen tapaan Hirsch on tahditon, eikä epäröi hetkeäkään kysyä myös vaikeista asioista. Turmeltumaton mieli ottaa vahvasti vastaan vaikutteita ja niistä varhaisimmat hän on toistaiseksi poiminut kiihkeäluontoiselta, etäiseltä äidiltään ja seesteiseltä, harmoniselta parantajalta, joten vahvojen vastakohtien edessä Hirsch on muovautunut molempien piirteisiin nähden itseään parhaiten miellyttäväksi kokonaisuudeksi.
Mustavalkea ei ole rakentunut erityisen miellyttämisenhaluiseksi, mutta nuoren kyltymätön tiedonnälkä on helppo vakuuttaa puolelleen. Riittävän sinnikkäät perustelut ovat omiaan saamaan Hirschin kannattamaan hyvin perusteltua aatetta.
Alkukesäisen yön sudenhetkenä Kapinallisten johtajatar Äkräs synnyttää lauman parantajamentorin, Mawerickin, avustamana ensimmäisen pentueensa. Suureksi enteilty pentue kuitenkin syntyy vahvalla kuolleisuusprosentilla, kun kuusipäisestä pentueesta vain kaksi viimeistä syntyy elävänä. Kukaan ei ole uskaltanut sanoittaa varmaksi, mikä johti pentueen kuolleisuuteen, mutta Äkräksen miltei tappaneen yhteenoton Kogan shinobien johtajattaren, Sunatan, kanssa epäillään omaavan tähän merkittävin vaikutus.
Kahdesta eloonjääneestä pennusta Äkräs kuitenkin teki yllättäin päätöksen, että pennut erotettaisiin toisistaan eivätkä ne saisi tietää toistensa olemassaolosta.
Kapinallisten johtajattarella oli jälkikasvulleen normaalin ja rakastavaisen lapsuuden sijaan muita suunnitelmia. Hän pyysi lauman suojelijamentori Gi-jaa viemään Hirschin kolmen kuukauden iässä Alppien vartijoille. Äkräksen särkynyt mieli oli rakentanut upeat pilvilinnat esikoispojalleen, siitä kuinka nuori uros kasvaisi pahan ytimessä silti oikeamieliseksi ja osoittaisi vielä jonain päivänä koko Japanille, että pahuus on mieleltään heikkojen tapa tavoitella haluamaansa.
Ja niin Hirsch jäi Alpeille. Hänet otti vastaan lauman pitkäaikainen jäsen Lupin, joka otti nuorukaisen henkilökohtaisesti siipiensä suojiin. Lupinin opastuksella Hirsch ymmärsi nopeasti paikkansa ja piti suunsa visusti ummessa siitä, miksi oli laumassa ja miten oli päätynyt sinne.
| Kaikkinaisena kokonaisuutena Hirsch on ominaisuuksiltaan melkoisen tasapainoinen. Odottamattomasti erikoisen rakenteen omaavan pennun suurimmaksi vahvuudeksi on osoittautumassa tuon purentavoima, mutta muuten Hirsch osoittaa hyvin tasapainoista osaamista kaikilla taitojensa osa-alueilla. Verrattain sirorakenteinen nuorukainen jää kuitenkin ikäisiään heikommaksi yleisen lihasvoiman mittelöissä. | Ketteryys Puruvoima Lihasvoima Nopeus Hyppyvoima Puissakiipeily Refleksit Kestävyys | ▲▲▲△△ ▲▲▲▲△ ▲▲△△△ ▲▲▲△△ ▲▲▲△△ △△△△△ ▲▲▲△△ ▲▲▲△△ |
 | Ei osaa käyttää aseita. |
 | Opettelee ahkerasti eri kasvien myrkyllisyyttä. |
 | Ei tiedä parantamisesta mitään, mutta on innokas ottamaan asiasta selvää. |
