Nimi: Astak Vaeltaja

Kutsuma nimi: Astak

Ikä: 6 vuotias

Lauma: Laumaton

Laji ja/tai rotu: Koira (Berhandinpaimenkoiraa 25%, Skotlanninpaimenkoira 25% ja Husky 50%)

Sukupuoli: Uros

Säkä: 90cm

Paino: 70kg

Tunnusmusiikki: www.youtube.com/watch?v=hbbI3s8WTtM

Vaikutelma: Astakin ensivaikutelma on rauhallinen ja ystävällinen, kokonsa puolesta uros on ensi silmäyksellä muuta kuin miltä oikeasti on ja usein hiukan saa jotkut säikähtämään jätin kokoa.

Maine: Astak tunnetaan Alaskassa, yhdestä parhaimmista rekikoirista, joka on voittanut satoja rekikoirakisoja, myös metsästyskoirana uros tunnetaan pienessä kotikylässä. Astak on Alaskassa tunnettu koira, mutta sen nimi kantautuu myös ulkomailla ja Astak on kisannut jopa japanissa. Kylässään Astak tunnetaan rekikoirien alfana. Japanissa Astakia ei tunneta nimellä mutta taistelukoirien kehään ilmestyvä koira on saanut lempinimen vaeltajana, joka taistelee nuorien taistelukoirien kanssa kisoissa ja harjoituksissa, kuin harjoitellakseen nuorien kanssa ja opettaen näitä.

Ulkonäkö: Astakin silmät ovat ruskeat, korvat ovat pystyt ja häntä suora, turkki on paksu, ja olosuhteisiin sopeutuva, kesäisin turkki on viileä ja talvella lämmin. Paksu turkki suojaa hyvin haavereilta. . Astakin anturat ja kuono ovat mustat. Tassut ja hännänpää ovat ruskeat. Silmien yläpuolella on on ruskeat renkaat jotka ovat sisältä valkoiset. Rinta, vatsa ja jalat ovat muuten valkoiset. Kasvot Astakilla ovat enimmäkseen mustat, myös selkä on hännänpäähän asti musta. Astakilla on muutamia näkyviä arpia kasvoissa ja jaloissa. Kaulassa astakilla on ruskea kaulapanta jossa on kiinni metalli rengaas, sekä pieni narun pätkä jossa klipsi. Astak pitää silmää, jonka ylitse menee arpi kiinni vain tavan takia.
Selässä Astakilla on leveä hihnainen kaksipuolinen ruskea koirien kantokassi, josta kulkee remmi Astakin rinnan ylitse. Kasseissa on Astakin omat vetokoira valjaat, sidostarpeita sekä köyttä.

Luonne: Astak on luonteeltaan rauhallinen ja ystävällinen. Sen lisäksi Astakilla on suuri sydän auttaa muta ja iän sekä kokemuksen tuoma viisaus. Astak pyrkii välttämään taistelut ensin puhumalla, mutta jos se ei onnistu ja vastapuoli tekee aloittavan liikkeen on uros silloin valmis taistelemaan. Astak auttaa ongelmissa olevia tai taisteluissa olevia menemällä itse väliin. Astak on säyseällä päällä kun tämän arpinen silmä on kiinni, mutta avattuaan silmän uros on tosissaan ja tällöin uroksen kanssa ei kannata leikkiä.

Asema rekikoirana: Johtokoira, toiminut iän myötä kaikissa asemissa tarvittaessa.

Menneisyys:

Astak syntyi Alaskassa pienessä kylässä, intiaanien reservissä, kuuden muun sisaruksensa kanssa. Pennut kasvoivat normaalisti ja rauhallisesti, luovutus ikään asti jolloin pennyt myytiin turisteille. Astak oli ainut seitsemästä pennusta jota kyläläiset eivät saaneet myytyä, pennun villin luonteen takia ja tavasta karkailla. Kesän tultua ja uusien rekikoirien kouluttaminen oli aloitettu aijemmasta pentueesta, jonka pennut olivat jo puolitoista vuotiaita. Astak katseli usein pentujen totuttelua valjaisiin ja reen edessä seisomiseen paikoillaan. Kun aikuisia koiria juoksutettiin valjakkona kärreillä niin Astak karkasi silloin aina häkistään ja seurasi valjakkoa, mistä Astak sai ihmisiltä sekä valjakon jäseniltä useita nuhteluita ja varsinkiin isältään.

Eräänä päivänä Astak karkasi taas aikuisten valjakon perään, mutta satutti tassunsa jolloin siitä vuosi hiljalleen verta. Astak ei välittänyt haavasta vaan juoksi metsässä läpi niittyjen ja yli mäkien valjakon perässä isoon solaan, johon valjakko oli pysähtänyt juomaan. Valjakon johtokoira huomasi Astakin ja muutama muukin.. Valjakon vanhin koira oli väliparissa ja uros neuvoi pentua palaamaan kylään, mutta haistettuaan veren herätti vanhus ihmisen huomion. Ihminen Sitoi Astakin jalan ja otti tämän kyytiin kärreihin, mutta Astak ei suostunut pysymään paikoillaan ja hyppi koko ajan pois kärreistä, jolloin väliparissa oleva vanhus huomasi pennussa jotain erikoista, eikä vanhus ollut ainoa myös ihminen huomasi sen ja päätti pukea Astakille pentu valjaat päälle ja asetti tämän vauhtipariin vanhuksen vierelle, jolloin yksi aikuisista joutui kärrin kyytiin. Pyöröparin kaksikko ärähti Astakille, mutta vanhuksen olo uroksen vierellä sai kaksikon lopettamaan. Lähtö käskyn käydessä kaikki koirat alkoivat vetämään ja Astak tunsi ensimmäistä kertaa painon joka kohdistui uroksen rintaan valjaista. Paria kilometriä pidemmälle valjakko ei edennyt kunnes nuo pysähtyivät jälleen ja Astak siirtyi seuraavan koiran paikalle aina yhden parin eteen päin, lopulta Astak oli edennyt kahdeksan koiran reessä Ihan ensimmäiseksi johtoparin eteen. Johtoparissa Juoksi itse Astakin oma isä, kuka ei meinannut suostua poikansa juoksemaan tämän edessä, mutta ei antanut tämän häiritä työtään.

Kahdeksan koiran valjakon palatessa kylään koko kylä ihmetteli missä Astak oli ja yllättyivät kun tämä juoksi kärrien ensimmäisenä eikä vapaana kärrien vieressä. Valjakon pysähtyessä kylän aukiolle kaikki kerääntyivät ihmettelemään sekarotuista. Kun valjakkoa purettiin ihmisen kertoi kyläläisille miten Astak oli päihittänyt jokaisen ja päätynyt joukon kärkeen. Koirien päästessä irti kärreistä ja valjaistaan. Ihmetteli Astak miksi tämän puhdas rotuinen isä asteli nyt tämän luokse, kun aijemmin hänen isänsä ei ollut koskaan huomioinut poikaansa ja syyksi selvisi Astakille vain muutamalla sanalla. "Voit vetää reessä ja olla vahva, mutta se ei tee sinusta koskaan rekikoiraa joten unohda tämän päiväinen äläkä koskaan pue valjaita päällesi olet lemmikki" Astakin isä oli urokselle ilmoittanut ja sen jälkeen Astak ei koskaan jutellut isälleen.

Valjakossa ollut vanhus kuitenkin oli nähnyt pennussa olevan potenttiaalin ja asteli pennun luokse esittäytyen Toga nimiseksi koiraksi.

Seuraavana päivänä ihmiset aloittivat Astakin kouluttamisen, ja Ajan myötä, kun Astak vanheni ja kasvoi aikuiseksi, oli tämä jo valjakon johtokoira. Talven tullen alkoi uusi kisa kausi ja kylässä pidettiin kyläläisten välinen kisa mistä kolme parasta valjakkoa menisi edustamaan Alaskan Iditarod kisoissa joissa matka olisi 1770 kilometriä ja kestäisi jopa 15 päivää ja valjakkoon kuuluisi 15-16 koiraa. Kyläläisten kisa kestäisi vain viisi päivää enintään ja matkaa oli koirilla juostavana 600 kilometriä. Astak oli silloin puolitoista vuotias ja aikuisen mitoissaan. Tämä oli Astakin ensimmäinen kisa ja tällä kertaa hän joutui kisaamaan isäänsä vastaan, yhteensä kisaan osallistui kuusi valjakkoa, joista 2 valjakkoa oli täynnä kokeneita koiria.

Kyläläisten kisapäivänä kaikki kuusi valjakkoa odotti rivissä lähtömerkin kuulumista. Ihmisten valmistautuessa lähtöön Astak upotti jalkansa paremmin lumeen jotta lähdöstä tulisi helpompi samoin teki Astakin isä Onata. Astakin kyyllessa koukun irtoavan maasta antoi sekarotuinen haukahduksen käskynä valmiiksi lähtöön ja ja pian kuului pistoolin pamahdus jolloin kaikki kuusi valjakkoa lähti liikkeelle, mutta kaksi valjakkoa joissa oli kokemattomia koiria olivat säikähtäneet pistoolia ja niiden lähtö viivästyi paljon. Onatan ja Astan valjakko juoksivat rinta rinnan kymmeniä kilometrejä, mutta auringon alkaessa laskea alkoi Onatan valjakko jäämään jälkeen ja Astan valjakko oli ensimmäisenä. Vastä yön alkaessa olemaan valjakon yllä sai valjakko pysähtymis käskyn ja koirat pääsivät irti reestä. Koirat oli opetettu metsästämään itse ruokansa jolloin rekeä oli kevyempi vetään kun kyydissä oli vain ihmisen ruoka. Astak piti huolen muista valjakon jäsenistä ja koko valjakko metsästi yhdessä poron ja veivät sen ihmiselle, jolloin ihminen jakoi sen niin että sai itsekkin oman palan lihaa ja Astak antoi ensin muiden valjakosta syödä, Muiden käydessä nukkumaan Astak söi itse ja nukkui kunnes ihminen herätti koirat ja koirat söivät poroa viellä ennen matkan jatkumista. Juostessaan toista päivää Astakin valjakko ei nähnyt muita valjakoita. kolme päivää meni niin ettei ketään näkynyt ja valjakolla oli hyvä tahti. Viidentenä päivänä Astakin valjakko piti taukoa solassa ja Astak huomasi perässä tulevan kolme valjakkoa joista kaksi oli kokeneiden koirien valjakkoa. Astakin ohjaaja huomasi lähestyvät valjakot myös, mutta ei antanut käskyä jatkaa matkaa. kolme valjakkoa pysähtyivät riviin ja nyt kaikki neljä rekeä oli vierekkäin keskenään. ihmisten keskustelun perusteella kaksi valjakkoa oli joutunut palaamaan takaisin kylään jo toisena päivänä menetettyään muutaman koiran susille. Onata katsoi Astakia, välittämättä, mutta Astak oli kasvanut ja oli isoin paikalla olevista koirista. "Tässä alkaa viimeinen 20 kilometrin matka takaisin kylään, Läpi solan ja läpi tasangon, Aika katsoa oletko tosiaan rekikoira Astak vai oletko lemmikki" Onata sanoi ja samoihin aikoihin kaksi kokemattoman valjakon pyöröparit alkoivat rähjätä keskenään. Ihmiset tosin hiljensivät koirat nopeasti, mutta Astakin korviin kuului outoa ääntä ja Astak silmäili oikean puolensa vuoren rinnettä. Astak haukahti hiljaa ja painautui lähemmäksi maata upottaen jalkansa lumeen saadakseen nopean lähdön ja samoihin aikoihin ihmiset irrottivat koukut maasta ja sitä seurasi lähtökäsky. Astak otti valjakollaan lähdössä etuaseman. Kaikki neljä valjakkoa kulki rinta rinnan ja solan täytti lumivyöryn jyminä. Astak silmäili juostessaan ympäristöönsä ja näki kauempana kallion ja jään muodostavan tunnelin. Astak antoi käskyn nopeampaan juoksuun ja antoi ohjaajansa ohjeiden kaukua korvissaan antaen käskyjen olla. Astak katsoi Isäänsä joka ohjasi valjakkonsa Astakin valjakon taakse juoksemaan, myös kaksi muuta kokematonta jotka olivat vyöryn saanut aikaiseksi siirtyivät jonoon. Lumivyöry lähestyi nopeasti ja Astak lisäsi vauhtiaan ja kallion ja jään muodostamaa tunnelia lähellä Astak iskeytyi jäähän lapa edellä ja teki 90 asteen käännöksen tunnelissa, juuri kun viimeinenkin valjakko pääsi juoksemaan tunneliin lumivyöry iskeytyi solaan. Jyminä oli korvia särkevä ja sola teki loppuaan. Kallion seinämä lähestyi, mutta onneksi seinämä oli ohutta jäätä. Astak iskeytyi jäähän uudestaan ja valjakot pääsivät juoksemaan tasangolle missä lumivyöry ei haitannut. Onatan valjakko siirtyi juoksemaan Astakin valjakon rinnalle. Ohjaajat nauroivat miten loppu matka oli isän ja pojan välinen välien selvittely ja voittajasta tulisi kylän koirien alfa vai pitäisikö Onata yhä tittelinsä. Kisan loppu kilometrit olivat tiukkoja ja kylän alkaessa näkyä Astakin valjakko oli ottanut selvän johdon ja seuraavana oli Onatan valjakko ja viimeisenä oli kaksi muuta kokematonta valjakkoa. Loppuen lopuksi kävi niin että Astakin valjakko voitti kylän kisan ja kaikki kylän valjakkokoirat alkoivat kaikki haukkumaan ja ulvomaan sillä aikaan kun koirat irrotettiin valjaista ja samalla kylän päällikkö huomasi koirien käytöksen ja kuinka Onataka jopa kumarsi pojalleen yhdessä muiden koirien kanssa. Astak julistettiin kylän rekikoirien alfaksi ja ensimmäiseksi valjakoksi joka lähtisi Iditarod kisaan yhdessä Onatakan ja yhden kolmannen valjakon kanssa. Koirat saivat huilata seuraavat pari viikkoa ennen kisoja.

Iditarod kisa oli 1770 kilometriä ja jokaiseksi yöksi oli pysähdys paikka jokaiselle valjakolle, mutta kylän koiravaljakot jatkoivat jopa yöllä matkaansa vähäisellä unella. Astakin valjakko oli ainoa joka selvisi maaliin asti ja voittivat kisan ennätys ajassa tasan kahdeksassa päivässä. Onatan valjakko oli joutunut lopettamaan kuudentena päivänä ja yksi valjakoista oli kadonnut myrskyssä. Iditarod- kisojen jälkeen Astak kisasi myös muualla maailmassa, voittaen monet kisat ja keräten itselleen nimeä. Ennenkuin Astak täytti viisi vuotta voitti tuo Iditarod kisan jälleen, mutta kovaan hintaan, matkan aikana valjakon kimppuun oli hyökännyt susi lauma ja kolme koiraa oli kuollut ennenkuin Astak ja valjakon ohjaaja oli saanut sudet ajettua pois. Loppu talvesta Astakin kylään hyökkäsi karhu joka ei ollut nukahtanut talviuneen ja useat koirat kuolivat puolustaessaan kylää ja Astak haavoittui. Kylän parantaja oli saanut surmansa ja juoma ja ruoka varastot olivat tuhoutuneet joten kylän ihmiset kuolivat lopulta kurkkumätä tautiin, sillä välin kun Astak oli kuuden muun koiran kanssa hakemassa lääkettä tautiin, mutta palatessaan kylä oli autio ja sudet olivat vallanneet sen. Astakin ohjaaja myi koirat ulkomaille ja Astak myytiin Japaniin.

Matkalla Japaniin oleva lentokone jonka kyydissä Astak oli joutui lento onnettomuuteen ja Astak ei koskaan päässyt perille uudelle omistajalleen vaan jäi villikoiraksi luontoon. Kulkien ympäri japanin. Lento onnettomuuden aikana Astakilla oli ollut tämän reppu joten se oli säilynyt ehjänä ja Astak oli auttanut ihmisiä monesti autojen kanssa vetämällä niitä ojasta ja Astak annettiin kulkea luonnossa. Astak oli aijemminkin ollut japanissa joten siellä kulkeminen oli aika helppoa. Kulkiessaan Japanissa Astak taisteli harjoittaakseen kykyjään taistelukoirien kehässä ja opetti pieniä niksejä nuorille taistelijoille ja siitä Astak sai nimekseen vaeltaja ihmisiltä, vaikka jotkut tunnistivat tämän Olevan Astak Alaskasta. Japanissa ollessaan Astak törmäsi metsässä Waizudamu nimiseen pentuun joka oli joutunut karhun hyökkäämäksi ja pelasti tämän ja kulkeekin tämän kanssa päämääränä ohuu, vaikkakin kiertotieitä kulkien.

Taidot:

Haju: 3/5 Normaali

Kuulo: 3/5 Normaali

Näkö: 3/5 Normaali

Ketteryys: 3/5 normaali

Puruvoima: 3/5 normaali

Lihasvoima: 4/5 normaalia paljon parempi

Nopeus: 3/5 normaali

Hyppyvoima: 2/5 normaalia huonompi, voima kuitenkin auttaa isoissa hypyissä.

Kivunsieto: 3/5 normaali, paksusta turkista hiukan apua

Kestävyys: 3/5 normaali

Uimataito: 3/5 osaa sukeltaa ja kalastaa