vaikutelma / maine

Ensivaikutelmasta ei voi muuta sanoa kuin sen, että Zia on todella energinen. Hänen innokkuutensa saattaa olla tarttuvaa, mutta naaraan puheen tuottaminen saattaa ärsyttää helposti, koska Zia on kova puhumaan ja haluaa olla äänessä. Siihen, kun on kerrankin mahdollisuus. Kuitenkaan huomaamatta ei ole jäänyt se, että Zia on hyvinkin nopeasti toimiva, mutta ei järkevä toimija.

Alppien vartijoissa hänen maineensa on varmasti petturi, heikko, toivonmukaan nimetty myös kuolleeksi. Hänestä ei pitänyt juuri kukaan ja naaras varmasti, jos jäisi kiinni - haluttaisiin takaisin ja heitettäisiin synnyttäjän rooliin.

Ohun suojelijoissa naaraan maine on vielä suhteellisen pieni, sillä naaras on ollut laumassa hiukan päältä puolivuotta suunnilleen. Monet ovat kuitenkin varmasti jo kuulleet puheliaasta naaraasta, joka tosin saattaa muuttua hetkessä arvaamattomaksi ja on välillä toiminut vähän turhan väkivaltaisesti. Naaraalla on todella pistävä puhe, mutta sitä ei yleisesti tiedetä laumassa, mutta ohan se nyt ihan Alppien vartijoiden aiheuttama kasvatus ja tapa.

Muutoin laumojen ulkopuolella hänellä ei ole mainetta.




Rakenne ▹ Zia on kahden niin erilaisen rodun sekoittama, mutta silti kummankin piirteet voimakkaasti omaava. Hänen kehonsa on hyvin terrierimäinen. Selkä on lyhyt ja jalat kehoon nähden toki sopivan mittaiset, mutta lyhyet. Häntänsä on terrierille tyypillisen lyhyt ja jokseenkin tanakka. Dalmatian perimästä kuononsa taas on paksumpi ja päähän suhteutettuna jopa hiukan iso. Voimakas purenta tulee tästä. Korvat ovat periytyneet emonsa dalmatian rodulta, joten ne ovat täysin lupat ja naaraan kokoon nähden sitten suhteellisen isot. Naaraalla on myös korkea otsapenger.

Väritys ▹ Sekarotuinen naaras on neljän värin omaava. Hän on puoliksi pää väriltään valkoinen, mutta sitten takaruumis puolesta välistä kroppaa on tummanruskea, näyttää hämärässä jopa mustalta. Päälakensa ja hiukan osa niskasta on vaaleanruskeaa. Aivan kuin naaraalla olisi kypärä. Korvat ovat hiukan lämpimämmän ruskeat ja tätä samaa ruskeaa esiintyy valesilmä palleroina silmien yläpuolella.

Dalmatian perimästä on Zia omannut pilkkuja / laikkuja. Ei kuitenkaan symmetrisesti. Nämä kaikki pilkut / laikut ovat väriltään tuota erittäin tummanruskeaa. Siinä missä oikealla puolella kasvoja pilkkuja on vain muutama silmän alla - on vasemmalla puolella melkein jopa täynnä pilkkuja koko kuonon mitan silmien tasolle. Sitten oikealla puolella kehoaan on laajalti näitä, kun sitten vasemmalla puolella on vain muutama kehossa.

Kirsu naaraalla on ruskea. Kynnet valkoiset ja anturat vaaleanpunaiset.

Turkki ▹ Zian turkki on peritty hyvinkin vahvasti terrieri-isältään. Turkki on lyhyttä, mutta karkean tuntuista. Turkki ei pahemmin kylmillä keleillä lämmitä. Ainoa osa koko kehostaan mikä on oikeasti pehmeää - on hänen naaraan korvat. Niissä turkin karva on pehmeää ja suorastaan silkkistä, joka sitten silkkisyydestään tulee emonsa dalmatian puolelta.

Silmät ▹ Silmänsä ovat väriltään taivaansiniset.

Muuta ▹ Arpia varmasti on, mutta pentuvaiheessa nopeasti parantuneet ja turkki peittää ne.

galleria

15/15p käytettynä
0p kehitys mahdollisuutta

Zia on erittäin nopea ja ketterä jaloistaan, kiitos rotuperimänsä. Jatkuvan energisyyden vuoksi ei meinaa naaras väsyä kovinkaan helposti ja kestävyyttä löytyy niin, että sitä voisi vaikka muille jakaa. Näistä piirteistä ihan Zia itsekkin nauttii ja arvostaa. Vaikkei lihasvoimaa olekkaan niin on naaraalla kuitenkin kokoonsa nähden ihan hyvä vahva purenta, joka sitten taas metsästäessä on erittäin hyvä juttu. Sekarotuinen on voimakas sekoitus kumpaakin rotua jota edustaa. Taistelijana Zia ei ole kovinkaan kummoinen, mutta osaa hän purra ja painia niin lujasti kuin luontonsa antaa, mutta mitään taktista silmää hänellä ei ole.

Kiru-Ha ◆ ◆ ◇ ◇ ◇
Liikkeen voi suorittaa, mikäli sen tekijä on harjoittanut tarpeeksi purentataitoaan ja tietää, missä kulmassa hampaat pureutuvat parhaiten kovaankin nahkaan. Liikkeessä käyttäjä viiltää vastustajan kehoon mahdollisimman nopeasti monia pintahaavoja, joista aiheutuva viiltävä kipu pysäyttää vastustajan hetkeksi.

Zia on vasta ihan alkaja liikkeen kanssa. Hänessä on potenttiaalia kyllä liikkeen suorittamiseen, mutta tekniikka on hyvinkin hukassa vielä. Teoriassa Zia tietää miten liike toimisi, mutta hänen taitonsa ja ennen kaikkea keskittymisensä ei anna periksi liikkeen täydelle oppimiselle.


Zia ei ole mikään herkkä taikka heikkomielinen naaras. Häneltä löytyy temperamenttia ja vahvoja sanoja. Zia ei arkaile, mutta hän ei mieti välttämättä. Naaraalla on tapana toimia juuri siten miten sillä hetkellä tuntuu. Hän menee aivan liian paljon vaistojensa varassa. Zia ei malta asettua miettimään etukäteen mitä tehdä taikka edes sanoa. Liikaa intoa ja energiaa omaava naaras ei osaa pysähtyä. Pääsääntöisesti. Pilkukasta ei voisi millään muotoa kutsua pelkuriksi. Hän kohtaa toiset innokkuudella, mutta pitäen itsensä ympärillä silti suojamuuria. Ei hän suinkaan mikään tyhmä ole, vaikka ei vilkkaalla toiminnallaan osaa pysähtyä.

Sekarotuinen nuori naaras ei siedä huutamalla komentamista saatika sitten siedä fyysisiä rangaistuksia - omalla osallaan. Zia ei ole oppinut kuuntelemaan kovaa komennusta, missä ei ole välittämisen tuomaa komentoa. Vain alistamista. Terrierisekoitus on aina toiminut parhaiten niiden komentojen mukaan, jotka eivät ole alistavia ja loukkaavia. Zia kokee, että hän pystyy toimimaan luotettavammin silloin, kun häntä komennetaan tai pyydetään tekemään jotain ilman mitään ankarempaa komentoa. Zia ei halua osoittaa mitään kunnioitusta heitä kohtaan, jotka kohtelee häntä alistavasti. Zia pistää vastaan. Oli se sitten sanallista tai fyysistä. Tämä sekarotuinen ei pelkää vastustusta, edes seurakset huomioon ottaen. Hänelle on tärkeää näyttää, että miten hänen kanssaan tulisi toimia. Zia on kaiken raakuuden vihaaja, mutta omasta kokemuksestaan ja traumoistaan väkisinkin naaras kuitenkin saattaa toimia itse fyysisesti päällekäyvänä välillä.

Zia kun on kovin impulsiivinen ja ajattelematon - saattaa hän purkaa itselleen ei niin mieluisissa tilanteissa oloaan toisiin. Zia tietää tehneensä väärin, mutta hänelle tulee helposti puolusta tai kuolet tunne. Naaras haluaa päästä tästä eroon, mutta ensimmäinen elinvuotensa on juurtanut häneen pahuuden siementä. Halusi hän sitä tai ei.

Naaras osaa kyllä olla mukava ja hänestä saa ainakin energisen kaverin, jos haluaa. Zia kuitenkin on hiukan arvaamaton, koska hän ei puhu kokemuksistaan oikeastaan kenellekkään niin kukaan ei voi tietää täysin, että mitkä on asioita jotka triggaavat häntä. Pilkukas haluaisi puhua, mutta opitut tavat missä puhutaan miten tunteilla ei ole väliä ja ne tulee siirtää sivuun - on vaikutusta asiaan.

Zia ei ole mikään ehkä luotettavin tapaus. Hän ei osaa pitää suutaan kiinni. Naaras onkin ihan törkeän kova puhumaan ja välillä häntä tulee rauhoittaa olemaan jopa hiljaa. Zia ahdistuu herkästi, jos häntä joudutaan rauhoittelemaan. Oli se sitten hyvällä tai pahalla. Elämässään joutunut olemaan aina se kitakiinni tyyppi, koska naaras - haluaa hän sen tässä hetkessä purkaa, mutta jotkut eivät siitä kuitenkaan tunnu nauttivan. Ei niin paljoa kuin hän itse. Zia tuntee olonsa helposti ulkopuoliseksi ja ei toivotuksi koiraksi. Sekin saa helposti luppakorvaisen ärtymään. Eikä Zia osaa hallita ärtymystään oikeastaan ollenkaan.

Naaras haluaa olla uskollinen, lojaali, hyvä, kunnioitettu ja pidetty. Hän myötä tiedostaa, että se vaatii ihan jumalattomasti töitä. Apua ei kuitenkaan osata herkästi pyytää. Avun pyyntö on kuin viesti siitä, että hän olisi heikko, vaikka näin ei asia olekkaan.



Zia syntyi muutaman sisaruksensa kanssa ei toivotusta rakkaudesta. Zian emon omistaja ei todellakaan ollut mielissään siitä, että koiransa oli saanut pentuja naapurin terrierin kanssa. Ihminen ei kuitenkaan voinut olla huolehtimatta pennuista. Zian isä muutti perheensä kanssa jo ennen pentujen syntymää, joten Zia ei kohdannut isäänsä koskaan.

Ensimmäiset pariviikkoa elämästä on ihan pelkkää tyhjyyttä niin pienelle pennulle. Zia ei siis muista hetkeä jolloin Alppien vartijat tulivat väkisin värväämään laumaansa koiria ihan ihmisten lemmikeistä saakka. Zia ja sisaruksena, kuten emonsa - lähtivät Alppien vartijoihin. Zian emo ei halunnut kuolla - saatika tapattaa omia pentujaan.

Vain Zian ja sisaruksiensa ollessa kuukauden - emo menehtyi. Syytä ei tiedetä, mutta eipä pennuillekkaan annettu juuri aikaa jäädä suremaan emonsa kuolemista. Zia tokikaan ei sisaruksineen tulisi muistamaan muutaman viikon jälkeen emonsa kasvoja. Zia ja muut päätyivät imettävien muiden emojen kasvatettavaksi.

Kasvatus oli hyvinkin Alppien Vartijoiden tyyppistä. Tarpeeksi vanhat pennut pistettiin pentusotilaiksi kouluttautumaan ja heihin istutettiin pahuuden siemensä, sekä uskollisuutta Sargea kohtaan. Zia osoitti jo nuorena hyvinkin vahvaa temperamenttia. Hän ei halunnut alistua ja hän koetti taistella. Taistella komentamista ja väkivaltaa vastaan, mutta saaden silti aina rankaisijoilta selkäänsä. Sisaruksensa eivät puuttuneet, koska eivät halunneet saada omaa kuvaansa huonommaksi laumassa. Zia tuntui olevan kaikkein vahvin vastustaja. Vaikkakin. Kaikki se kokema - kasvatti hänen sisälleen silti istutettua siementä. Hän ei tulisi varmastikkaan koskaan olemaan tarpeeksi hyvä tai edes parempi kuin Alppilaiset itse.

Siinä missä moni sisaruksistaan hyväksyttiin jo vuoden iässä lauman jäseniksi - pois pentusotilaista, Zia ei. Zia olisi halunnut edes osaksi metsästäjiä, mutta turhaan. Hän oli nuorten mustienlistalla.

Zia oli menettää uskoaan elämästään. Hänet heitettäisiin synnyttäjäksi ja sitten ainakin alistettaisiin juuri niin paljon kuin haluttiin. Siihen hän ei voisi suostua. Zia oli lähtenyt salaa hiukan metsästämään, purkamaan kaikkea turhautumistaan ja patoumiaan. Naaras päätyi liian kauas reviiristä, kun törmäsi yhteen Ohun Suojelijaan. Tämä toimi suojelijana ja kertoi, että voisi auttaa eksynyttä. Zia mietti pitkään kertoisiko mistä oli ja kuka oli, mutta päätti vain heittäytyä rooliin miten hän oli eksynyt ja hukassa. Miten häntä oltiin pahoinpidelty, kun perheensä kimppuun hyökkäsi joku outo koira joukko. Tarina meni läpi ja suojelija lähti johdattamaan Ziaa Ohun Suojelijoihin.

Samaan aikaan Sarge oli kadonnut, mutta tilanne ei tullut koskaan naaraan kuuleviin korviin.

Zia vietiin välittömästi Ohun Suojelijoiden puheille ja siellä Zia kertoi kuka oli ja mistä tuli. Kertoen, että oli Alppien vartijoista, mutta ei halunnut olla siellä enää. Naaras ei avannut ihan yksityiskohtaisesti elämästään, mutta hän oli vain vähän yli vuoden - joten Ohulaiset pystyivät kuvittelemaan nämä olot. Olivathan he puolivuotta ennen Zian syntymää auttanut orjia ja pentuja pois Alpeista.

Naaras kertoi vahvuuksistaan ja halustaan toimia jossain, jossa pääsisi purkamaan helposti energiaansa. Hänelle annettiin ohjeistus tutustua ja liittyä metsästäjiin. Zia oli tästä kiitollinen ja onkin viimeisen päälle puolivuotta toiminut Ohussa metsästäjänä. Zia oli toivonut, että hänen Alppien osuutta ei huudeltaisi laumassa, koska uskoi sen vain työntävän koiria pois luotaan.

Zia on nauttinut elämästään Ohun laumassa, mutta kokee silti, että ei ole päässyt kunnolla sisään ja häntä ei ole otettu niin avoimesti vastaan, kuin ehkä olisi toivonut. Syynä voi hyvinkin olla hänen luonteen laatunsa, mutta ei sitä haluttaisi myöntää.

▹Pelimuistio

Perhe

Isä - Jackrusselin terrieri - Tuntematon
Emo - Dalmatiankoira - Kuollut

Veljet - Lars (Tuskan.niki) + NPC
Sisko - NPC

Suhteensa sisaruksiin oli hyvin kaksipiippuinen. Siskonsa piti Ziasta ja tukeutui häneen, mutta ikää tullen alkoi erkaantua. Näki Zian ongelmallisena omalle maineelleen. Sitten veljien kanssa oli alkuun hyvätkin välit, mutta Zia tunsi heitä kohtaan kateutta ja haki etäisyyttä. Lars oli sisaruksista ainoa jolle Zia koki voivansa edes ihan pentuna kertoa asioista, mutta veljen ylennettyä metsästäjäksi - Zia erkaantui. Emostaan Zia ei muista mitään.

trivia

❆ Suhde pelaajan Tuska.niki hahmoon Larsiin sovittu
❆ Kaivanut itse itselleen maanalaisen pesän Ohun suojelijoiden reviirille lähelle lehtimetsää.
❆ Vihaa luppakorviaan, aina halunnut pystyt korvat.
❆ Nauttii vesisateesta
❆ Rakastaa uida ja osaakin hyvin myös sukeltaa